Chindian rinnalle
Miten sinne ponnistaa Suomi?
Suomen on pystyttävä kulkemaan osaamisen kärjessä, tänään ja tulevaisuudessa. Tehtävä kuuluu poliittisille päätöksentekijöille, yliopisto- ja korkeakoulumaailmalle sekä yrityksille ja niiden etujärjestöille. Keinot on löydettävä yhdessä.
Yhteisiä näkemyksiä onkin haettu monessa paikassa, muun muassa EK:n järjestämässä Huippuosaamisen haasteita ja menestyksen eväitä -seminaarissa marraskuussa Helsingissä. Paikalla olivat valtakunnan kaikki asianosaiset eli elinkeinoelämän, valtiovallan ja korkeakoulumaailman päättäjät.
Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto oli julkistanut oman manifestinsa aiheesta pari päivää ennen tilaisuutta. Siinä he tuovat esille huolensa kilpailun asettamista paineista maamme korkeakoululaitokselle ja toteavat, että koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä pitää parantaa.
Siihen tarvitaan paljon yhteen suuntaan vaikuttavia toimia. On verkostoiduttava nykyistä tehokkaammin kansainvälisesti ja lisättävä tutkijoiden ulkomaista liikkuvuutta ja rekrytointia. Yliopistot tarvitsevat paremmat mahdollisuudet kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankintaan ja koulutuspalvelujen tarjoamiseen kansainvälisille markkinoille.
Rehtorit esittävät, että korkeakoulujen ja yliopistojen profiileja terävöitetään, niiden on liittouduttava strategisesti, taloudellista toimintavapautta ja sisäistä hallintoa on vahvistettava ja rahoituslähteitä monipuolistettava.
Hyvien kilpailuetujen säilyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Yliopistoilla ei ole riittävästi taloudellista päätäntävaltaa eikä liikkumavaraa tarjoutuvien mahdollisuuksien täysimittaiseksi hyödyntämiseksi. Sen sijaan yrityksille kilpailukyvyn testaaminen on jokapäiväistä elämää. Niille tilauskanta on paras kilpailukykymittari.
”Yritykset joutuvat testaamaan kilpailukykyään joka päivä markkinoilla. Sen vuoksi on helppo ymmärtää, että ne kantavat huolta suomalaisesta osaamisesta ja sen kehityksestä. Tämä on keskeinen syy siihen, että elinkeinoelämän piiristä on viime aikoina kuulunut aiempaa enemmän kannanottoja koulutuksesta ja tutkimuksesta. Osaamisen huikea kehittyminen kasvavilla talousalueilla on herättänyt viimeistään huomaamaan tämän päivän osaamiskilpailun todellisuuden”, Christoffer Taxell sanoo.
EK:n puheenjohtaja muistuttaa, että Suomen vauraus perustuu menestyviin yrityksiin, yhteiseen vahvaan osaamiseen ja tahtoon olla voittajien joukossa. Tämä on nähtävä, kun korkeakoulujärjestelmää kehitetään nykyistä paremmaksi.
Taxell haluaakin rohkeutta korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen. Ei suomalainen eikä edes eurooppalainen tavoitetaso riitä. On tähdättävä maailman huipulle, kuten muutkin tekevät.
”Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ongelmana on toiminnan liika hajanaisuus. Elinkeinoelämän tehtävä ei ole suositella yksityiskohtaisia keinoja tilanteen korjaamiseksi, mutta kaikkien on helppo nähdä keskittymisen ja verkottumisen tarve.”
Taxell lupaa, että elinkeinoelämä on mukana aktiivisesti rakentamassa menestyksen eväitä yhdessä valtiovallan sekä yliopisto- ja korkeakoulumaailman kanssa.
”Tutkimuksessa resurssit tulee kohdistaa ensisijaisesti aloille, jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Yliopistojen on tehtävä rohkeita valintoja, millä aloilla ne haluavat olla kovaa kansainvälistä tasoa. Samoin on valittava alat, joilla ei tähdätäkään terävimpään kärkeen. Myös tutkimustulosten kaupallistamisessa on Suomessa – kuten muuallakin Euroopassa – paljon tekemistä”, Taxell painottaa.
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on molemmilla tärkeä tehtävä. Roolijaon on oltava selvä. EK:n jäsenyrityksissä avautuu tänäkin vuonna 9 000 työpaikkaa tiedekorkeakouluista ja 15 000 työpaikkaa ammattikorkeakouluista valmistuneille.
Elinkeinoelämä antaa kaiken tukensa toimille, joilla lisätään yliopistojen taloudellista autonomiaa. Näin saadaan yritysten ja yliopistojen yhteistyölle paremmat edellytykset.
Suomalaisten yliopistojen on myös investoitava entistä enemmän korkeatasoiseen vieraskieliseen koulutukseen, jotta tänne voitaisiin houkutella lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita.
Taxell muistuttaa, että useita kehittyviä ja johtavia korkeakouluja yhdistää kaksi tekijää: yhteistyö huippuosaamiseen perustuvien yritysten kanssa ja dynaaminen taloudellinen autonomia.
”Näillä tekijöillä houkutellaan huippuosaajia, edistetään korkeakoululaitoksen dynaamisuutta, sisäistä yrittäjyyttä ja lisätään korkeakoululaitoksen vaikuttavuutta yhteiskunnan kilpailukyvyn ja vaurauden luomisessa – sekä vahvistetaan akateemista vapautta.”
EK kannattaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittäviä lukukausimaksuja. Samalla stipendijärjestelmää kehitettäisiin.
”Elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua stipendijärjestelmän rahoitukseen parannettaisiin merkittävästi, jos lahjoitukset voitaisiin kohdistaa lahjoittajan toiveiden mukaan ja jos tutkimuslahjoitukset olisivat nykyistä suuremmassa määrin verovähennyskelpoisia. Lahjoitusvähennyksen nykyinen 25 000 euron yläraja tulisi poistaa tai korottaa esimerkiksi yhteen miljoonaan euroon”, Taxell sanoo.
Tämän osion sivut:
Suomi Chindian rinnalle?