Vastuullisuus on osa strategiaa

Vastuullinen yritystoiminta muovautuu yrityksen omien arvojen ja tavoitteiden sekä lainsäädännön ja sidosryhmien odotusten perusteella. Myös yrityksen toiminnan luonne ja toimintaympäristö vaikuttavat vastuullisuuden sisältöön ja painotuksiin.

Näin ollen vastuullisen toiminnan painopistealueet määräytyvät yrityskohtaisesti. Yritys sisäistää ja sisällyttää vastuullisuuden itse osaksi strategiaansa ja päivittäistä toimintaansa. Tämä edellyttää yrityksen johdon sitoutumista, henkilökunnan osallistumista ja selkeitä yrityksen sisäisten vastuiden määrittelyä.

Useat toimialat ovat laatineet vastuullista toimintaa koskevia ohjeita ja periaatteita.

”Katsotaan, missä ollaan”

Kehitystyö alkaa nykyisen tilanteen arvioinnista. Yritys käy lävitse eri sidosryhmät ja niiden odotukset sekä pohtii vastuun toteuttamista yrityksessä teemoittain. Näin yritys saa käsityksen siitä, miltä osin asiat ovat hallinnassa ja miltä osin toimintaa on tarpeen kehittää.

Asemoidessaan omaa toimintaansa yritys voi käyttää apuna lukuisia säädöksiä, kansainvälisiä sopimuksia, suosituksia ja standardeja. Pienelle ja keskisuurelle yritykselle tärkeimmät asiat löytyvät usein asiakkaan toimintaperiaatteista ja -ohjeista sekä lainsäädännöstä. Isot ja kansainväliset yritykset käyttävät usein apuna YK:n julistuksia ja sopimuksia, OECD:n suosituksia, kansainvälisiä standardeja, elinkeinoelämän kansainvälisten järjestöjen (kuten Kansainvälisen kauppakamarin) periaatteita, sijoittajien arviointiperusteita ja kansalaisjärjestöjen suosituksia.

”Päätetään, mitä tehdään”

Seuraavaksi yritys päättää tavoitteensa eli sen, miten se mitoittaa oman vastuullisen toimintansa. Lähtökohtana ovat yrityksen arvot ja eettiset periaatteet.

Tässä vaiheessa kirjataan yrityksen toimintaperiaatteet ja -politiikka sekä tavoitteet. Yritys voi edetä eri asioissa sen mukaan, miten tärkeäksi kukin asia yrityksessä nähdään. Lainsäädännön vaatimukset asettavat minimitason. Sidosryhmien odotukset vaikuttavat ratkaisevasti tavoitetason määrittelyyn. Esimerkiksi verkostoyhteistyössä asiakas on usein se, joka määrittelee vaadittavan tason. Esimerkkejä yritysten politiikka-alueista löydät täältä.

Toimintaperiaatteissa tai -politiikassa yritys voi määritellä, miten se huolehtii henkilöstöstään, miten se hoitaa ympäristöasiansa, mitä asioita se painottaa suhteissaan asiakkaisiin ja liikekumppaneihin sekä miten se suhtautuu ympäröiviin yhteisöihin. Monet yritykset myös kertovat, mitä ne edellyttävät alihankkijoiltaan ja muilta yhteistyöverkoston jäseniltä.

Kotimaassa toimivien yritysten vastuullista toimintaa ohjaa pitkälti lainsäädäntö. Useimmat PK-yritykset toimivat vastuullisesti, vaikka ne eivät itse välttämättä luonnehdikaan toimintaansa sellaisilla käsitteillä kuin yhteiskuntavastuu, eivätkä suuryritysten tapaan laadi toiminnastaan raportteja. Haasteena on löytää kaikenkokoisille yrityksille yhteinen kieli vastuullisuudesta puhuttaessa. Pk-yritykset ovat usein osa suurempien yritysten tuotantoketjua, jolloin toimintatavat leviävät yritykseltä toiselle.

Globaalisti toimivan yrityksen haasteena on luoda yleispätevät arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat yrityksen toimintaa kaikissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa. Samalla yritys joutuu sopeutumaan ja ottamaan huomioon kohdemaan kulttuurierot, toimintatavat ja lainsäädännön vaatimukset.

Yritykset ovat esimerkiksi laatineet toimintaohjeita korruption torjumiseksi. Monissa yrityksissä lähtökohta on, että vain tavanomaiset nimellisarvoiset lahjat ja vieraanvaraisuus ovat sallittuja. Vastuullinen yritys suhtautuu kielteisesti korruptioon niissäkin maissa, jossa korruptio on maan tapa.

”Tehdään, mitä on päätetty”

Tavoitteiden määrittelyn jälkeen yritys ryhtyy todelliseen työhön: toteuttaa toimintaperiaatteensa käytännön toiminnassa. Käytännön työtä yritykset edistävät usein kehittämishankkeilla, joissa määritellään painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet esimerkiksi seuraavalle vuodelle. Vastuullisen toiminnan hallinta voidaan kytkeä osaksi yrityksen hallintajärjestelmiä, kuten yrityksen toiminta-, laatu- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä.

Vastuullisuus koskee yrityksessä lähes kaikkia toimintoja, kuten sijoittaja- ja asiakassuhteita, ympäristöasioita, henkilöstöasioita, terveys- ja turvallisuusasioita, tutkimusta ja tuotekehitystä, yhteiskuntasuhteita, markkinointia ja viestintää. Pienissä yrityksissä samat henkilöt hoitavat usein kaikkia tehtäväalueita. Sen sijaan isoissa yrityksissä asiantuntemus on jakaantunut eri toimintoihin. Joustavin tapa vastuunjaossa on usein verkostoitua yksiköiden tai toimintojen kesken ja määritellä yksittäisille hankkeille vastuuhenkilöt. Suurissa yrityksissä painopisteenä on vastuullisuuden kokonaishallinta ja integroiminen osaksi yrityksen kaikkea toimintaa.

”Seurataan ja raportoidaan”

Vastuullisuuteen kuuluu myös se, että yritys seuraa periaatteidensa ja tekemiensä päätösten toteutumista. Tätä varten yritys määrittelee mittareita. Tehdyistä toimenpiteistä ja tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan ja raportoidaan järjestelmällisesti. Yksinkertaisimmillaan raportointi on tilannekatsaus yritysjohdolle ja laajimmillaan vapaaehtoisten pelisääntöjen (esim. GRI) mukainen julkaistava raportti. Raportointia on käsitelty tarkemmin täällä.

”Jatkuvaa parantamista”

Vastuullisen yritystoiminnan sisältö muuttuu ajan myötä ja peilaa kulloinkin ajankohtaisia asioita. Yritysten haasteena on varmistaa, että lähestymistapa on linjassa eri sidosryhmien odotusten ja hyvien käytäntöjen kanssa myös jatkossa.