Käytäntöjä sidosryhmävuoropuhelussa

Yrityksillä on lukuisia sidosryhmiä, joiden odotukset ja vaatimukset vaikuttavat vastuullisen yritystoiminnan sisältöön. Yrityksen toiminnasta kiinnostuneita sidosryhmiä ovat muun muassa omistajat ja mahdolliset sijoittajat, yritysasiakkaat ja kuluttajat, oma henkilöstö ja tulevat työntekijät, tuotantoketjun muut toimijat, viranomaiset, tiedotusvälineet, paikkakunnan asukkaat, ammattiyhdistysliike ja kansalaisjärjestöt. Eri sidosryhmien merkitys vaihtelee yrityksittäin.

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa auttaa yritystä tunnistamaan niiden odotukset ja vastaamaan niihin. Samalla yritys voi kertoa, miten se käytännössä hoitaa vastuullisuuttaan. Vuoropuhelun avulla yritys saa myös käyttöönsä sidosryhmien asiantuntemusta.

Yritys määrittelee itse, mitkä sidosryhmät ovat sen toiminnan kannalta keskeisimpiä. Eri sidosryhmät ovat kiinnostuneita eri asioista. Pohjoismaissa kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia kuin kehitysmaissa tai siirtymätalouksissa. Tärkeää on selvittää lainsäädännön sekä paikallisen kulttuurin vaikutukset odotuksiin.

Sidosryhmillä saattaa olla vastuullisesta yritystoiminnasta erilaisia näkemyksiä kuin yhtiöllä, tai niiden näkemykset voivat olla keskenään ristiriitaisia. Omistajat ja sijoittajat odottavat yritykseltä vakavaraisuutta, hyvää mainetta ja luotettavuutta. Asiakkaiden ja kuluttajien odotuksiin kuuluvat hyvä hintalaatusuhde, tuoteturvallisuus ja luotettavuus. Henkilöstö odottaa puolestaan vastuullista johdonmukaista toimintaa, joka pyrkii turvaamaan työpaikat ja parantamaan työtyytyväisyyttä. Tuoteketjun muut yritykset haluavat hyvää ja luotettavaa kumppanuutta, lisäarvoa omalle toiminnalleen, liiketoiminnan kasvuedellytyksiä ja moitteetonta mainetta.

Sidosryhmävuoropuhelun kehittäminen ja järjestelmällinen hoitaminen kuuluu vastuullisuuteen panostavien yritysten painopisteisiin. Yritykset käyttävät sidosryhmävuoropuhelussa erilaisia toimintatapoja. Esimerkkejä ovat muun muassa

• sijoittajien tapaamiset ja yritysesittelyt
• asiakkaiden säännölliset tapaamiset, asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakastuen kehittäminen, yhteistyöhankkeet, asiakaslehdet ja raportointi yrityksen toiminnasta
• keskustelut viranomaisten kanssa ja raportointi
• tapaamiset paikallisten päättäjien kanssa
• yhteistyö oppilaitosten kanssa ja koululuokkien vierailut
• asukasillat ja avoimien ovien päivät
• kuulemistilaisuudet ja teemakohtaiset dialogit kansalaisille
• yrityskuvaselvitykset
• kansalaisjärjestöjen tapaamiset
• tiedotustilaisuudet ja taustatietojen antaminen tiedotusvälineille
• tutkimus- ja kehitystyö oppilaitosten kanssa, opinnäytetyöt, kesätyöt, rekrytointiyhteistyö ja luennot oppilaitoksissa.
  Lue henkilöstöyhteistyöstä täältä  ja verkostoyhteistyöstä täältä.

Vuoropuhelun kehittäminen on haastavaa ja vaatii pitkäjänteistä työtä.