Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi
Osaava, motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilöstö on keskeinen yrityksen menestystekijä. Vastuu henkilöstöstä tarkoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja hyviä johtamiskäytäntöjä. Työolosuhteiden lisäksi henkilöstölle on merkitystä sillä, miten yritys hoitaa esimerkiksi ympäristöasiansa. Mielikuva yrityksen toiminnasta vaikuttaa uusien työntekijöiden saantiin ja etenkin nuorten kiinnostukseen yrityksiä kohtaan. Saadakseen tietoa kehittämiskohteista monet yritykset tekevät säännöllisesti työtyytyväisyyskyselyjä, ilmapiiritutkimuksia sekä arvo- ja asennetutkimuksia.
Keskeisiä asioita ovat muun muassa esimies- ja johtamistaidot, henkilöstön koulutus ja palkitseminen, työturvallisuus, työterveyshuolto ja muu työkyvyn ylläpitäminen.
Työntekijöiden osaamista lisätään erilaisilla koulutushankkeilla, työtehtäviä kierrättämällä, työnohjauksella ja mentoroinnilla. Säännölliset tavoite-, tulos- ja kehityskeskustelut kuuluvat monien yritysten toimintaan. Työnantajat pyrkivät pitämään henkilöstönsä ajan tasalla yrityksen toimintaan liittyvistä asioista muun muassa henkilöstölehden, tiedotteiden, intranetin ja erilaisten henkilöstötilaisuuksien avulla.
Yritykset ovat ottaneet entistä laajemmin käyttöön erilaisia toiminnan tuloksellisuuteen perustuvia palkka- ja kannustinjärjestelmiä. Palkitsemalla hyvistä työsuorituksista työnantaja ohjaa toimintaa, sitouttaa työhön sekä tukee kehittymistä. Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan työntekijät pitävät tärkeimpänä palkitsemiskeinona rahaa (Keskuskauppakamari, yrityskulttuuri 2006). Mahdollisuus osallistua koulutukseen, urakehitys ja vapaa-ajan harrastusten tukeminen ovat myös tärkeitä keinoja. Työantajan haasteena on ottaa henkilöstöeduissa huomioon se, että ihmiset arvostavat erilaisia asoita.
Työkyky-hankkeista on tullut yleinen tapa tarttua työhyvinvointiin liittyviin asioihin. Yleisiä tavoitteita ovat tuottavuuden kohentaminen, jaksamisen parantaminen ja sairastuvuuden sekä eläkkeelle jäämisen myöhentäminen.
Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu yrityksen jatkuva kehittäminen ja toimintojen uudelleen suuntaminen. Toisinaan näillä toimenpiteillä on myös henkilöstövaikutuksia.
Tilanne, jossa henkilöstöä joudutaan irtisanomaan, ei ole kenenkään osapuolen kannalta toivottavaa. Aina irtisanomisilta ei kuitenkaan voida välttyä. Parantaakseen kannattavuuttaan yritys joutuu joskus irtisanomaan osan henkilökuntaa ja näin varmistamaan työpaikan säilymisen lopuille työntekijöille. Käytännön tasolla yritykset ovat kehittäneet työvoiman vähentämistä koskevia ohjeita, periaatteita ja toimintatapoja.
Kehittyvissä maissa haasteena ovat ihmisoikeuksien, mukaan lukien työelämän oikeuksien parantaminen sekä korruption torjunta.